Perustietoa desibelistä (dB)


Ääni koostuu painevaihteluista, jotka aiheuttavat värähtelyä ilmaan.
Korvan tärykalvo vangitsee värähtelyn ja tulkitsee sen ääninä.

  1. Äänenvoimakkuuden ja melutason mittausyksikköä kutsutaan desibeliksi (dB).

  2. Desibeli on logaritminen yksikkö. Tämä tarkoittaa, että kaksi identtistä äänilähdettä, esimerkiksi paineilmapistoolia, luovat yhdessä melutason, joka on kolme desibeliä korkeampi kuin vain yhtä paineilmapistoolia käytettäessä. Jos yhden paineilmapistoolin melutaso on 81 desibeliä, kahden identtisen paineilmapistoolin muodostama melutaso on 84 desibeliä. Kymmenen yhtä voimakasta äänilähdettä muodostavat puolestaan 10 desibeliä voimakkaamman melun.
     
  3. Taajuus on äänenkorkeuden mitta, joka ilmaistaan hertseinä (Hz). Äänen taajuus ilmaisee värähtelyjen määrän ilmassa. Mitä enemmän värähtelyjä on sekunnissa, sitä ylempi äänenkorkeus on. Matala taajuus tuottaa bassoääniä, kun taas korkea taajuus tuottaa diskanttiääniä. Ääni koostuu normaalisti eri taajuisista äänenväreistä.
     
  4. Melun ekvivalenttitaso eli keskiäänitaso on keskimääräinen melutaso tiettynä ajanjaksona. Sitä käytetään usein mittaamaan henkilön keskimääräinen melutason altistuma kahdeksan tunnin työjakson aikana.

  5. Melun puolittumisen tasolla tarkoitetaan, että kohonnut melutaso johtaa lyhyempään sallittuun altistumisaikaan. Melun ei tulisi ylittää 85 desibelin keskimääräistä tasoa kahdeksan tunnin ajalle jaettuna. Työturvallisuuskeskuksen ja Kuuloliiton mukaan melutason kasvaessa kolmella desibelillä, sallittu altistusaika melulle puolittuu.

    Melutaso Työaika
    85 dB 8 h
    88 dB 4 h
    91 dB 2 h
    94 dB 1 h
    97 dB 30 min

 

  1. Yhden desibelin laskua on lähes mahdotonta havaita ihmiskorvalla. Jos melutaso kuitenkin laskee kymmenen desibeliä, ihmiskorva tulkitsee sen melutason puolittumisena. Sitä vastoin kymmenen desibelin lisäys kuulostaa melutason kaksinkertaistumiselta.
     

Kun tiedät äänen ominaisuuksista enemmän, sinun on helpompi tehdä muutoksia parantaaksesi työntekijöidesi työympäristöä. Autamme sinua mielellämme, mikäli sinulla on jotain kysyttävää! 

Seuraa melumittauksia koskevia ohjeitamme!  Lue Silventin ohjeet melutason mittaamiseksi paineilmalla puhallettaessa.

Kaikki postaukset

Valitse oikeanlainen paineilmasuutin paineilmalla puhaltamiseen

Lue lisää
working-environment-injuries1

Miksi tulisi käyttää hiljaisia paineilmapistooleja?

Lue lisää
silvent-world-wide-flags

Teollisuuden melulakeja

Lue lisää
Cold-mill-Silvent

Vähennä emulsio-ongelmia kylmävalssaamoissa paineilmaa hyödyntäen

Lue lisää
Open-pipe-vs-Silvent-nozzle

Viisi syytä käyttää puhallussuuttimia paineilmalla puhallettaessa

Lue lisää

Milloin käyttää jatkoputkella varustettua paineilmapistoolia?

Lue lisää
silvent-nozzles-in-machine-darker

Milloin paineilmapistoolit tulisi korvata paineilmasuuttimilla?

Lue lisää
Silvent-engineer-checking-nozzle

Mitä paineilma maksaa?

Lue lisää
Man-with-Pro One-airgun-OSHA-gauge-1500pxl

Mistä tiedät, käytätkö turvallista paineilmapistoolia?

Lue lisää
Silvent-man-with-helmet-3

Silmävammojen riski paineilmapistoolilla puhallettaessa

Lue lisää
Silvent-man-in-laboratory

Kuinka noudattaa OSHA:n vaatimuksia

Lue lisää
Silvent-Technology-2

Suuret säästömahdollisuudet paineilmalla puhallettaessa

Lue lisää
working-environment-tinnitus-hearing-loss.jpg

Vähennä paineilman puhallusputkien ja venttiilien aiheuttamaa melua teollisuudessa

Lue lisää
air-nozzle-compressed-air

Kehitä puhallussovellustasi paremmaksi paineilmasuuttimien avulla

Lue lisää
Silvent-hearing-protection

Kolme keinoa työturvallisuuden parantamiseen paineilmalla puhallettaessa

Lue lisää
working-environment-injured-people.jpg

Perustietoa desibelistä (dB)

Lue lisää
Silvent-Air Nozzles-shade1

Nestesuuttimet vs. paineilmasuuttimet

Lue lisää
Kulventil3

Palloventtiilien vaarat - tilalle voimakastehoinen paineilmapistooli

Lue lisää
men-talking-in-a-factory

Paineilmapistoolien turvallisuusriskit

Lue lisää